15. helmikuuta 2016

Dumplin' - Julie Murphy

(Dumplin, Otava, 2016)
Balzer + Bray
2015
ISBN 978-0-06-232718-5
375 s.

Oma

Nyt tulee taas omakohtaista tekstiä ja omiin kokemuksiin perustuvia mielipiteitä, joten jos sellaiset eivät miellytä, sopii tsippailla jonnekin muualle. Öö, ihan vaan varoituksena.

Niin kuin kirjan iskulauseestakin voi jo hiukan päätellä, kyseessä on teos ylipainosta ja elämästä sen kanssa. Dumplin' kertoo texasilaisesta Willowdean Dicksonista, "Dumplin'ista", kuten hänen äitinsä häntä kutsuu. Will on läski. Tässä tulee nyt ensimmäinen asia, joka kirjassa pisti silmään. Läski on yhteiskunnalle kirosana, jota ei saa sanoa, ei missää yhteydessä. Meille lihaville ihmisille se on kuitenkin vain sana. Läski on läskiä, kyllä me sen tiedostamme itse, mitäs sitä kiertelemään. Nauroin katketakseni kirjan kuvaukselle siitä, kuinka ihmiset aina säpsähtävät Willin sanoessa "fat", aivan kuin se olisi ilmateitse tarttuvaa. Nauroin, koska niin se menee oikeassakin elämässä. Mainittakoon, että kirjailija on itsekin läski, joten teksti on asiantuntevaa. Mukana on myös se kauniimpi, laihempi, sirompi ja kaikin puolin muutenkin parempi paras ystävä, joka on kyllä apuna ja tukena, muttei tajua ollenkaan, millaista lihavan ihmisen elämä on, koska ei ole päivääkään sellaisena viettänyt.

Willowdean ei anna painonsa kuitenkaan estää onneaan. Hänellä ei ole oman vartalonsa kanssa ongelmaa ja se käy varsin selväksi kirjan sisäliepeestä. Willowdeanin asenne on nuoreksi naiseksi harvinaisen terve: "Her thoughts on having the ultimate bikini-body? Put a bikini on your body." Edes entisen kauneuskuningatar-äidin jatkuvat laihdutusvihjailut eivät vaikuta hänen omaan asennoitumiseensa itsensä suhteen, joskin äiti-tytär-väleihin senkin edestä. Kuka nyt haluaa kuulla jatkuvaa huomauttelua omasta kropastaan kun ihminen koostuu niin paljosta muustakin?

Toinen kirjassa kiehtova asia on, ettei Will ole aikaisemmin kiinnittänyt huomiota omaan olemukseensa ja on itseensä ja elämäänsä varsin tyytyväinen, kunnes kuvioon astuu komea poika. Jokainen lihavana kasvanut tyttö tietää sen epävarmuuden kun ensikertaa suudellessa ihastuksen kädet eksyvät makkaroille ja hetkestä katoaa kaikki taika murto-osa sekunnissa. Willin taistelu omien, vastaheränneiden epävarmuuksiensa ja ympäristön jatkuvan tuijottamisen ja arvostelun kanssa on vähintäänkin kiehtovaa, joskin sydäntäsärkevää luettavaa.

Tunnustan nyt ja heti, että itkin silmät päästäni tätä lukiessani, niin ilosta kuin surustakin. Murphyn teksti menee ihon alle ja herättää kaikki muistot, joita lihavana kasvaneella tytöllä on. Willowdeanissa on kuitenkin jotakin todella voimaannuttavaa. Hänellä on lopultakin todella positiivinen asenne itseensä. Koko tämä kirja on täydellinen kaikille itsensä hyväksymisen kanssa taisteleville. Mukana on myös dragqueeneja, paljon Dolly Parton -viittauksia, huumoria ja mekkoja. <3 Jostain syystä tosin silmien taakse ilmestyvät polttelemaan kyyneleet taas nytkin, kun tätä kirjaa ajattelen.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Jätä viesti, niin palaillaan! ~.n